Sunday, May 30, 2010

AAA Jamppa | Kaverikoira Jamppa

This time I need to brag a little pit! Our Jamppa is Finnish Kennel club Animal assisted activity dog "Kaverikoira." We started last November and Jamppa has been great! Today Jamppa resieved his own scarf that he wears to the visits to nursing homes .I really feel that Jamppa and us (his preceptors) can make a difference for those that we offer our activities.
 


Jamppa Pamppanen aloitti kaverikoiratoiminnan viime marraskuussa. Enpä olisi ikinä uskonut, miten paljon uusi harrastus on voinut antaa meille. Siitä on tullut uskomattoman hyvä mieli. Olen tosi iloinen, että läksimme mukaan toimintaan.

Jamppasen oma huivi saapui ja sitten Pamppunen poseerasi tietysti sen kanssa.























Mistä pidän tässä harrastuksessa?
- On aivan mahtavaa tavata erilaisia ihmisiä ja päästä kuulemaan heidän tarinoitaan heidän koiristaan
- On ihana ilahduttaa ihmisiä
- Mikä olisikaan kivempaa kuin päästä puhumaan omasta koirastaan?
- Ihana harrastus ilman kilpailemista ja tavoitteita
- Jamppa on hyvä tähän harrastukseen juuri sellaisena kuin se on 























Jamppa on kaikkien kaveri!
















Vilhonkin!

Saturday, May 29, 2010

Friday, May 14, 2010

Canine Frestyle course 1/10 | Koiratanssikurssi 1/10

Vilho's canine freestyle course went unexpectally well! Vilho burst to barking mode only few times and was not stressed at all! I felt like a million dollars. :D

Ei se koiratanssikurssi ollut katastrofi! Jee! Vilho ryntäsi haukkumaan hihnan päähän vain ehkä noin kolme kertaa. Se ei stressaantunut juuri ollenkaan. Tehdessään se ei haukkunut juuri ollenkaan. Vain muutamia haukahduksia. Sen silmät ei alkaneet vilkkua eikä se läähättänyt stressaantuneesti. Eikä se autoon mennessäkään ärhennellyt Jampalle tai tehnyt sitä kotonakaan. Täytyy sanoa, että olen onnellinen ja iloinen! Tämä on vain nyt yksi ensimmäinen kerta, muutoshan voi tulla jo heti ensi kerralla, mutta aion tästä kerrasta nyt iloita koko rahan edestä.

Olin varustautunut Vilhon kanssa häkillä treeneihin. Aina, kun kurssin kouluttaja puhui, laitoin Vilhon talteen häkkiin. Häkin ovi oli auki, mutta se tarjosi hyvin myös Vilhon stressisuojan lisäksi varjoa kuumassa iltapäivässä. Vilho välillä rentoutui häkissään niin, että kävi jopa makaamaan. Aika mahtavaa tuollaiselta hermokimpulta, joka ei olisi ennen pystynyt rauhoittumaan häkissä treenikentällä mitenkään.

En vielä uskaltanut luottaa Vilhoon täysin, joten pidin sitä enimmäkseen treenien ajan liinassa. En voi olla varma, että lähteekö se jonkun toisen koiran luo katsomaan, jos sitä ahdistaa se koira. Yhtään kertaa se ei tosin näyttänyt olevan lähdössä minnekään.

Kurssilla harjoiteltiin koiratanssin perusliikkeitä. Niitä tuli tunnin aikana peräti kymmenen enkä edes muista kaikkia. Sen muistan, että valtaosa niistä oli minulle ja Vilholle tuttuja. Muutamassa liikkeessä meillä on jo alku, mutta meidän tarvitsee vielä vahvistaa lisää käytöstä. Itse päätin ottaa harjoitusohjelmaa tälle viikolle kaksi. Toinen on minun kiertäminen vastapäivään, myötäpäivään Vilho jo osaakin ja toinen on tassujen laittaminen polven päälle. Nyt Vilho osaa jo laittaa tassut kädelleni, joten yritän varmaan käyttää kättäni apuna targettina. Ensi viikolla ei ole treenejä, joten jos olen oikeina innostunut, saatan treenata pari muutakin temppua ensi viikolla.

Koska muutama koira ahdisti Vilhoa, niin keskityimme väliajat harjoittelemaan LAT-peliä ja aina vain rauhallisempaa käytöstä. En siis ottanut suunnittelemaani sarjaa ollenkaan tällä kertaa.

Ohjaaja vaikutti oikein mukavalta, eikä sanonut mitään pahaa kenestäkään koirakosta. Kehuskeli vain kaikkien suorituksia. Fiksu liike treenin alussa oli ottaa mahdollisimman monta liikettä ja vasta sitten esittelimme kaikki itsemme. Koirat ehtivät saada pahimmat höyryt pois ja olivat esittelyn aikana aika rauhallisia. Ja Vilhokin oli aika nätisti häkissään koko esittelyn ajan. Mitä nyt välillä kurkisteli ovesta ulos. Pitää harjoitella häkkileikkejäkin siis vielä.

Thursday, May 13, 2010

Canine freestyle in Vilho style | Koirantanssia Vilhon tyyliin

Tomorrow we start canine a freestyle course with Vilho. I'm really exited and I have already started to gather a small routine. Here is me speculating what is going to happen in the course tomorrow and what I have already done for the course.

No niin huomenna koiraa suuri odotettu päivä. Minä ja Vilho mennään koiratanssikurssille. Superjännää!

Jännitysmomentteja on paljon. Vilho ei ole ollut 3 vuoteen missään yleisissä treeneissä. Miten paljon se stressaa toisista koirista? Meneekö Annalla hermo Vilhon haukkumiseen? Hermostuuko Vilho enemmän? Karkaako Vilho tekemään jotakin muuta, koska Annaa ärsyttää haukkuminen? Sairastuuko Vilho seuraavana päivänä, jos se on stressannut paljon? No jos kaikki ei mene hyvin, vaihtuu koira Jampaksi kurssin loppuajaksi. Olen yrittänyt valmistaa minua itseäni ja Vilhoa parhaalla mahdollisella tavalla kurssiin.

Olen jo valmistautunut kurssiin etsimällä kaikennäköisiä koiratanssiin liittyviä videoita ja ohjeita. Tässä yksi parhaista löytämistäni:


Olenkin tämän ohjeilla valinnut Vilholle kappaleen. Valitsin iloisen ja helposti hahmotettavissa olevan kappaleen. Kappaleessa on myös monta kertaa toistuva A-osa, joten ei tarvitse miettiä kuin kertaalleen sen sarja, niin voin toistaa sitä. Tässä kappale:

On vähän nopea, mutta eiköhän me selvitä. Eipähän tule ainakaan tylsää! :)

Tässä tein tuon edellisen ohjeen mukaisen mappauksen musiikkiin:
Alkusoitto-A-A2-tahtirummutusta-A3(soittona)-(tydynty rummuilla)-B2-A2

4/4
Alkusoitto
- Neljätahtia alkusoittoa
A
- neljätahtia perussäettä (Kellä kulta, kellä onni...)
+ neljätahtia perussettiä = 8 tahtia
A2
- kahdeksan tahtia
tahti rummutusta
B
- kahdeksan tahtia
A3
- kahdeksan tahtia (viimeinen tahti rummutusta)
välisoitto-rummutusta
- kolme tahtia
B2 (A taustalla)
- kahdeksan tahtia
A1
-8 tahtia normia + 5 tahtia = 13 tahtia

Huom!
A-loppuliike pitää olla toistettavissa
Alkusoittoon ja välisoittoon jotain samaa liikettä


Opeteltiin jo eka askelsarja tähän. Tavoitteenani on opetella sarjat etukäteen, niin voi ottaa niitä sitten kentällä häiriössä ja vahvistaa Vilholle sarjaa. Sitten vain yhdistelen sarjat lopuksi tanssiksi. Tämä on nyt sitten perusaskelkuvio, jota alan käyttämään tuossa A-osan kohdassa, niin voin toistaa tätä.

Tässä mitä olen jo suunnitellut tuohon kappaleeseen:

Alkusoitto:
Vilho eteen istumaan aloituksessa
tahdit 1-4 musiikki alkaa "tydyllä" käteen kosketus vasemmalle ja pitkäkestoinen kosketus
tahdit 1-4 "tydyllä" käteenkosketus oikealle ja pitkäkestoinen kosketus

A-osa
Lähtee: Vilho perusasennossa vasemmalla puolella
kaksi askelta eteenpäin, kolmannella käteenkoskeminen oikealla puolella ja Vilho hyppää samalla
neljännellä minun käännös ja Vilho perusasentoon vasemmalle puolelle.
kertaantuu toiseen suuntaan.
Vilho jää oikealle puolelle
Kolme askelta sivulle, neljännellä Vilho istumaan
Anna peruuttaa askeleen, toisella kääntyy ja haaraan, Vilho kolmannella ja neljännellä haarojen väliin.

B-osa tulee vain kerran, joten siihen aion ottaa Vilholle kieppejä pujottelua. Ne saa Vilhon aina kiihtymään ja haukkumaan, joten haluan sen tekevän sitä vain vähän. :) Hakkumisesta kun menettää pisteitä. B-osaa en ole miettinyt vielä, enkä jatkoa A-osalle.

Olen vähän tällainen, että suunnittelen kyllä, mutta en sitten toteuta. Olen jo suunnitellut opettelevani tuota sarjaa vaikka kuinka pitkään, mutta tänään vasta sain pakotettua itseni siihen. Pidimme treenit Vilhon kanssa omassa pihassa. Aluksi harjoittelimme häkissä oloa Susan Garretin Crate Gamesin tyylin, koska aion pitää Vilhon häkissä väliajat. Treenaaminen meni hyvin ja sain Vilhon tekemään haukkumatta ja kiihtymättä. Häkki on siitäkin hyvä, että saan Vilhon sinne talteen siksi aikaa, kun minun itseni pitää mietiskellä.

Vilho pysyi haukkumatta, jos en sanonut sille mitään muuta kuin oikeita käskyjä. Jos sanoin jonkin muun sanan, haukkuminen alkoi heti. Pitää siis olla itse tarkkana ja tehdä vain sarja ja sitten heti häkkiin talteen, niin ei tule turhaa ääntelyä.

Harjoittelimme peruskuviota A-osaan. Eli Vilho perusasennossa vasemmalla puolella kaksi askelta eteenpäin, kolmannella käteenkoskeminen oikealla puolella ja Vilho hyppää samalla neljännellä minun käännös ja Vilho perusasentoon vasemmalle puolelle. kertaantuu toiseen suuntaan. Tätä treenaamme huomennakin kurssilla + tietty sitä mitä siellä opetetaan ja ennen kaikkea rauhoittumista.

Thursday, April 1, 2010

Like twins! | Kuin kaksi marjaa

Happy Easter!

Hyvää Pääsiäistä!

 

Jamppa:

 

Pajunkissa:

Monday, March 15, 2010

End of an era | Aikakauden loppu

This writing tells that our hobby group Middle Finland Waterdog's is not that active anymore and I ceased our internet account starting 23rd of March and the netpage www.keskisuomenvesikoirat.com is not going to fuction after that date. Although we as a group do not have the same activities as before, Middle Finland Waterdog's still are active and alive now within our breed club Vesikoirat and our forum still is an active place http://www.foorumi.info/keskariveskarit/index.php. Still I'm feeling little sad about the great group of people moving on and an era of Middle Finland Waterdog's coming to a closure.

Tämän kuun 23. päivä lähtien Keski-Suomen Vesikoirien nettisivua osoitteessa www.keskisuomenvesikoirat.com ei enää ole olemassa. Sanoin irti nettisopimuksen ja nimipalvelun yhteisellä sopimuksella muutamien muiden Keski-Suomen Vesikoirien aktiivisten ihmisten kanssa. Yksi aikakausi on tullut loppuunsa.



Keski-Suomen Vesikoirat muodostettiin vuonna 2005. Meidän Vilho oli silloin noin puolentoista vuoden ikäinen ja alueella ei vielä ollut paljon vesikoiria. Tapasimme muutaman kerran Hexin-perron omistaja Heidiä ja puhuimme siitä, että miten olisi mukava saada vesikoiratoimintaa meidän alueelle. Toiminnanihmisenä Heidiltä ei mennyt kovinkaan kauaa, kun hän oli jo pystyttänyt foorumin meille, jossa pystyimme sopimaan tapaamisista ja keskustelemaan vesikoirista. Sovimme ensimmäisen tapaamisen lämpimäksi kesäpäiväksi ja heti tuntui porukka löytäneen toisensa!

Sovimme jo ekalla kerralla, että tavataan kerran kuussa yhteislenkkien merkeissä. Siitä lähtien on tapaamisia ollutkin noin kerran kuussa tähän päivään saakka. Järjestimme tapaamisten lisäksi leirejä ja kursseja. Itse muistan ainakin järjestäneeni yleisleiriä, jälkileiriä, hakuleiriä, neljä agilitykurssia, kolme tokokurssia ja vaikka mitä. Rahoitimme kaiken pääasiassa itse, koska porukalla järjestämisellä saatiin kursseista ja muista kohtuu hintaisia. Lisäksi kouluttajia leireillemme saimme, kun järjestimme muutamia pk-kisoja. Järjestimme myös mätsärin, jolla saimme rahaa muutamiin leireihin ja myös nettisivujen ylläpitämiseen. Nettisivuja myös päivitettiin ahkerasti. Ensin päivityksen hoidin minä ja sitten minulle tulleiden kiireiden vuoksi koulutin vielä Heidin päivittämään sivuja. Uutta päivittäjää ei kuitenkaan löytynyt, kun Heidikin siirtyi perhekiireiden vuoksi hommasta pois.

Toiminta oli pari vuotta erittäin aktiivista ja vei paljon aikaa, mutta se oli hienoa aikaa. Keski-Suomen Vesikoirat antoi mainion mahdollisuuden erilaisiin harrastuksiin. Sittemmin meidän toiminnan alun pitäen aloittaneiden taidot kehittyivät koiraharrastuksissa ja siirryimme harrastamaan vakavammin toisiin harrastuspiireihin. Aikamme ei enää oikeastaan riittänyt Keski-Suomen Vesikoirien pyörittämiseen ja koska emme olleet tarpeeksi kaukonäköisiä, ei tullut koulutetuksi uutta vesikoirien omistajasukupolvea ottamaan myös vastuuta. Ihmiset ikään kuin oppivat siihen, että vain osa ihmisistä järjestää ja koulutukset tulevat jostain. Kun pidempään mukana olleet ihmiset väsähtivät toimintaan ja joskus mukana olleisiin kiittämättömiin ihmisiin, toiminta yksinkertaisesti vain hiipui kasaan. Lisäksi ne jotka jotain järjestivät saivat vain nurinaa siitä, että kun toimintaa on niin vähän. Välillä kiitän onneani, että emme perustaneet alkuhuumassa omaa yhdistystä, vaikka kovasti sitä mietimmekin. Missä sen kanssa nyt oltaisiinkaan, jos sellainen oltaisiin pystyyn laitettu?

Tämän vuoden aikana rotua harrastava yhdistyksemme Vesikoirat ry otti paljon osakseen tapahtumien järjestelyä. Kuukausittaisista lenkeistä tulikin yhtäkkiä yhdistyksen tapaamisia ja Keski-Suomen Vesikoirien pikkujoulutkin oli yhdistyksen tapahtuma. Myös itse Keski-Suomen Vesikoirille järjestämääni tokokurssia keväällä oltiin laittamassa Vesikoirat ry:n toimintakertomukseen, vaikka kurssilla ei ollutkaan mitään yhteistä Vesikoirat ry:n kanssa. Onneksi väärinkäsitys saatiin korjattua ja kurssi ei mennyt turhaan yhdistyksen piikkiin. Tämä uusi Vesikoirat ry:n järjestämä toiminta on oikein tervetullutta. On hienoa, että joku jaksaa järjestää ja että mahdollisuuksia harrastaa vesikoiraporukassa edelleen vaalitaan, vaikka me pidempään toimineet olemme jo väsähtäneet. Olisi ihan mahtavaa, että muilla olisi samanlainen mahdollisuus harrastaa vesikoiraporukassa kuin meillä oli aloittaessamme harrastustamme.

Silti en voi olla tuntematta haikeutta siitä, että Keski-Suomen Vesikoirat ovat ikään kuin hautautumassa ja nyt siirtymässä Vesikoirat ry:n aluetoiminnaksi. Toiminta ei siis ole edelleenkään katoamassa mihinkään, toimivat ihmiset tai Heidin luoma keskustelufoorumi (http://www.foorumi.info/keskariveskarit/index.php) ovat edelleen olemassa. Toiminta muuttaa muotoaan, uusia ihmisiä tulee joukkoon ja toiminta kehittyy lisää, kaikki on ihan positiivista. Minä vain olen sellainen nostalgikko, että kun johonkin miellyn, uutta asiaa on enää vaikea hyväksyä. Pidin harrastusporukastamme ja siitä toimimisesta, vaikka toiminta ei enää noin puoleentoista vuoteen ole ollutkaan niin aktiivista.

Olen kyllä iloinen, että minulle jäi niin mahtavia muistoja Keski-Suomen Vesikoirista! Toiminta on antanut minulle niin paljon. Ensinnäkin, minulla ei olisi toista koiraa Jamppaa, jos Keski-Suomen Vesikoiria ei olisi. Ensimmäisenä leirinämme vuonna 2005 järjestimme yleisleirin, jossa opiskeltiin pk-jälkeä, mejää, taippareita, esine-etsintää ja agilityä. Leirille tuli vieras perro idästä - Gösta. Huipputyyppi, aivan mahtava koira, jonka lungia olemusta ei voinut olla ihailematta. Tässäpä linkki Göstan päiväkirjamerkintään vierailusta http://harjunhaukut.com/muuta/haukahdukset/syys05/haukahdukset_syys05.htm. Lisäksi Gösta on minusta niin kaunis! Kuukautta aikaisemmin olimme jo tavanneet Sulon, Göstan serkkupojan Teiskon leirillä Pirkanmaalla ja siellä olimme jo vakuuttuneet Sulosta. Molemmat koirat olivat yhtä rohkeita kuin meidän Vilho, mutta ilman turhia ylimääräisiä hötkyämisiä ja luonteen tiukkuutta ja erottuivat siten muista vesikoirista todella edukseen. Lisäksi sain leirillä olleesta Outista toivottavasti pitkäaikaisen ystävän, ihan niin kuin Mairesta Teiskon leirillä.

Jamppa tulikin meille seuraavan vuoden keväällä asiaa pitkällisesti tuumailtuna, kasvattajaan ja heidän koiriinsa tutustumisen jälkeen. Lisäksi tapasimme Jampan molemmat vanhemmat ennen Jampan hankkimista ja en muista koskaan ihastuneeni mihinkään koiriin niin paljon kuin niihin kahteen. Paljastettakoon siten, että tästä syystä tekemieni Keski-Suomen Vesikoirien nettisivujen bannerissa on nämä ajat komeillut Jampan isä Arttu. :) Bannerin portugeesityttö on tietysti oikeutetusti kaikkien keskisuomalaisten urosvesikoirien päiväuni Omppu!



Mutta kaikista tärkeimmät muistot minulle on jäänyt Keski-Suomen Vesikoirien ihmisistä. Olen iloinen, että voin sanoa heitä ystävikseni! Varsinkin kahden heistä ystävyys on sellaista, jota ei varmasti mikään voi korvata!

Olen iloinen, että olen oppinut tuntemaan Aatun Katin, jonka kanssa olen päässyt jakamaan koiranomistamisen iloja ja suruja. Olen ylpeä siitä, että tunnen tällaisen henkilön, josta on kouliutunut ihan hieno koirankouluttaja ja ihminen, joka ottaa selvää asioista ja kyseenalaistaa tietonsa. Olen oppinut Katilta paljon koiranomistamisesta vain sillä, että olen saanut jakaa omia ajatuksiani ja Kati on niihin vastannut! Kati on kouluttanut koirastaan Aatusta loistokumppanin ja on taitava koiransa kanssa, vaikka koira onkin Katin ensimmäinen. Vaikka tulevaisuudessa Katilla ehkä onkin jokin muun rotuinen (väärän rotuinen IMO!) koira haaveissa, niin toivon silti, että käymme vielä yhdessä silloin tällöin treenailemassa ja voimme keskustella koirista niin kuin ennenkin.

Toinen henkilö, jota ilman en varmaan olisi muutamista vesikoiramaailman tuiskuista selvinnyt, on Seran ja Saagan Sanna. Ei ole montaa ihmistä, kenen kanssa voisin kiistellä niin kiihkeästi ja olla täysin eri mieltä asioista. Välillä olemme varmaan molemmat korvat punaisina kiistelleet jostakin asiasta, mutta olen iloinen, että pystymme siihen. :) Olen iloinen, että minulla on vesikoiraihminen tuttavani, jonka kanssa asioista ei tarvitse olla samaa mieltä! Sannalta olen myös oppinut paljon. Moni asia, jonka olen nähnyt vääränä omalta kannalta katsottuna on saanut Sannan kautta aivan uuden näkökulman.

Lainaan tähän loppuun kahta minulle tärkeää kuvaa keskariveskarien nettisivuilta.

Ensimmäinen kuva on kesän 2006 ensimmäisiltä treffeiltä kesäkuulta. Kuvassa Jamppa ja Aatu painivat. Pojilla on viikko eroa iässä ja leikit ovat pennusta asti olleet sopuisia. Jopa murrosiästä Aatu ja Jamppa selvisivät ystävinä ja yhdessä lenkkeily onnistuu vieläkin.


Toinen kuva on heinäkuulta 2006 ja siinä on Jampan pentuaikojen kaveri Onni. Elämä vei Onnin Itä-Suomeen asumaan, mutta yhtenä kesänä saimme hoitaa Onnia meillä kaverini Ulpun matkustellessa pari päivää. Onni oli niin otettu meidän koirista ja toisista koirista. Yhteislenkki 2006 heinäkuussa oli tosi juhlaa toisiin koiriin leimautuneelle Onnille. Kuvassa on aitoa ystävyyden tunnelmaa, kesää ja huoletonta menoa, jota tuolla kesäisellä lenkillä oli paljon tarjolla. Kuvan on ottanut Sanna.


Olen iloinen Keski-Suomen Vesikoirista, sen historiasta ja harrastuksen parissa toimivista ihmisistä ja koirista. Jatkukoon toiminta uudenlaisena ja ehkäpä vielä aktiivisempana!