Tuttavani Olesia Kennedy haki Pepsiltä avusta EPI:n (haiman vajaatoiminta) geenitutkimukseen. Eniten ääniä saaneet projektit saivat avustuksen. Pyysin myös kaikkia tuttaviani äänestämään Olesian projektia lokakuussa. Äänestys oli voimassa 1.-31.10.2010 ja äänestämään pystyi kerran päivässä. Olesian projekti sijoittui 10 parhaan projektin joukkoon ja Olesia sai projektille hakemansa 5000 dollarin avustuksen. Kiitoksia kaikille kavereillekin avusta rahanhankinnassa!
Olesian projekti sivuilta voi käydä lukemassa, mihin Olesia käyttää projektin saamat 5000 dollaria. Klikkaa alla olevaa linkkiä.
""""Poistin tästä nyt myöhemmin mainoksen, koska Pepsi oli keksinyt laittaa siihen videomainoksen.""""
Myös meidän Vilho sairastaa kroonista haimatulehdusta, joka voi pahentuessaan johtaa EPI:in ja voi olla samaa geeniperimää. Olesialla on myös oma espanjanvesikoira, joka on sairastunut EPI:in
Today we went to tracking came with our dogs. They got to try how would they track bunny. Dead bunny was dragged behind a line in forest and then our dogs tracked the trail . Jamppa was so good and so excited. Vilho was more interested the human track than the bunny.
Tänään päästiin testaamaan taipparijälkeä, kun päästii Vesikoirat ry:n täällä Keski-Suomessa järjestämiin mejä- ja taipparitreeneihin. Kiitos vain Helenalle näiden järkkäämisestä. Oli kyllä ihan tosi kivaa!
Kuollut raato:
Jamppa innoistu pupusta tosi paljon ja jäljesti innolla ja tutki innokkaasti kuollutta pupua.
Vilho ei ollut niin innostunut. Hienosti se seurasi jälkeä, mutta olisi vain jatkanut hommaa ja kulkenut ihmisjälkeä lisää, jos olisi saanut. Pupu sitä ei kiinnostanut tippaakaan. Vilho tuijottaa Jaria, josko Jari keksi jotain lisää viihdykettä jäljen jälkeen.
Jamppa's breeder Sanna arranged a get-together in Hamina local dog club house Rotikko. Unfortunately this year we were not able to stay whole weekend since Jari and I got the flu on Friday and Saturday. On Sunday Jari was still bit sick and did not attend to agility with Jamppa. But Jamppa got to do some search and rescue stuff and Vilho learned some Rally-Obedience.
Viikonloppuna oli Jampan kennelin Concurridon kesäpäivät Rotikossa Haminassa.Jamppa pääsi tekemään hakua ja Vilho rallytokoa. Kiitos Mari S:lle maalimiehenä olosta ja Annalle rallytokon kouluttamisesta. Kiitos taas Mari R:lle piristävistä ajatuksista. Oli mukavan nähdä kaikki teitä paikalla olleita, vaikka ei nähty kuin sunnuntaina, koska ei päästy flunssaisina osallistumaan perjantaina tai lauantaina.
Kuljin koko ajan kameran kanssa ja silti en saanut paljon mitään onnistuneita kuvia. Tässä kuitenkin joitakin.
Kuvissa on ihana Nana näyttelytreenissä, Vilho treenaamassa Annan ohjaamaa rallytokoa, blondipojat Gösta ja Jamppa kiusaamassa Nevaa, Jamppa metsästämässä saippuakuplia (aina se keksii jotain omaa kivaa), Jamppa söpistelemässä samassa kuvassa Pepsin kanssa ja Karkki riehumassa agilityn jälkeen pallon kanssa.
Shortly in English. :) We have had a wonderful time in Canine Freestyle courses this summer. I even bought an online course Canine Freestyle I from Karen Pryor Academy.
En ole kesän kiireiden vuoksi ehtinyt kirjoittamaan muista kesän koiratanssitreeneistä. Nyt vähän niistä ja muustakin Vilhoon liittyvästä.
Kun Vilhon sairaus löydettiin ei maailmani suinkaan romahtanut sinä päivänä. Sillä hetkellä kun eläinlääkäri soitti TLI testin tuloksista ja kroonisen haimatulehduksen löydöstä olin suorastaan helpottunut. Vilhon olotilalla oli syy ja sen oloon pystyi vaikuttamaan.
Mielialan romahdus tuli vasta kolmen kuukauden päästä. Vilhon tila oli kohentunut koko ajan kolmessa kuukaudessa se oli jopa alkanut tehdä taas iloloikkia ja käyttäytyi niin kuin oma itsensä hullu ja sillä oli vähenevästi kipuja. Valitettavasti huomasimme myös hoitona olevan vähärasvaisen ruuan vaikutukset. Toisinaan Vilho oli hyvin väsynyt varsinkin treenipäivien jälkeen. Sen fyysinen kunto ei enää ollut sitä mitä se oli, se ei jaksanut juosta metsälenkeillä tauotta ja aamuisin ja iltasin se oli kärttyinen Jampalle. Yritimme vähitellen palata agilitytreenien pariin, mutta treenit aiheuttivat välittömän aggressiivisen olotilan, Vilho käyttäytyi mm. Jamppaa kohti ilkeästi ja oli hyvin kärttyisen oloinen. Tiesin, että meille rakasta harrastusta ei voi jatkaa. Se on liian rankkaa ja stressaavaa Vilholle ja sen ruokakaan ei ole yksinkertaisesti riittävän energiapitoista, että se jaksaisi fyysistä rasitusta. Samanlaiseen päätelmään tuli Jari myös pk-harrastuksen kanssa.
Harrastuksien lopettamispäätöksen päivä oli tosi rankka. Muistan kirjoittaneeni Outille ja Mairelle sähköpostia siitä, kuinka surullisia olemme ja itkeneeni katkerasti koko viestin kirjoituksen ajan ja lukeneeni viestiä uudestaan ja uudestaan itku silmässä. Vaikka Vilho oli meille tärkeä harrastuskoira ja hankittu nimenomaan minun agilityharrastusta ja Jarin pk-harrastuksia varten, ei meillä missään vaiheessa käynyt mielessä, että luopuisimme siitä. Se on kaikkine erikoisuuksineen ja välillä hyvinkin rasittavine luonteenpiirteideen maailman paras Vilho, meidän perheen rakas lemmikki, josta luopumisesta ajatus saa sydämen heittämään häränpyllyä ja silmät kostumaan välittömästi.
Välillä tuntuu käsittämättömältä, että joskus joku kehtaakin verrata koiriamme välineurheiluksi. Ehkä suurin loukkaus, mitä voi meille ilmaista. Ehkäpä ihmisten, jotka eivät ole mitään lajia vakavasti harrastaneet on vaikea kokea sitä ykseyden ja kommunikaation tunnetta, joka eläimen kouluttamisesta ja sen kanssa kommunikoinnista tulee. Vaikka Vilhon kanssa emme koskaan päässeetkään suinkaan agilityssä huipuille, koin silti mielettömiä hetkiä agilityradoilla Vilhon kanssa. Kerroin sille minne sen piti mennä ja se teki mahtavasti niin kuin pyysin. Vilho ei olisi Vilho, jos sen kanssa ei olisi harrastettu niin paljon ja tehty niin paljon työtä sen käytöksien eteen.
Tänä kesänä meillä on ollut onni löytää tuota yhteistä kieltä uudestaan. Koiratanssin löytyminen on ollut kaikkea sitä mitä olen Vilhon kanssa kaivannut. Pitkällinen pohjatyö sairauden jälkeen Vilhon tunnetilojen muuttamiseksi rauhallisemmaksi on auttanut todella paljon ja pääsemme kentälle nykyisin melko rauhallisissa merkeissä. Ei enää stressiä ja pelkoa siitä, että Vilho sairastuisi treenien jälkeen. Koiratanssitemppujen tekeminen on sopinut meille mahtavasti ja olen ollut Vilhon kanssa todella onnellinen. Lisäksi kivan treeniporukan löytyminen on ollut tosi ihana juttu.
Innostuin koiratanssista niin paljon, että ostin jopa online kurssin Canine Freestyle I -kurssin Karen Pryorin training academysta. Kurssi on ollut tosi antoisa ja hyvin rakennettu vaikka tämänkään kurssin oppimisympäristöä ei voi paljon kehua. Kurssi jatkuu aina lokakuun 6. päivään saakka. Koiratanssi jatkamme myös Kennelkerhon jatkoryhmässä saman kesäisen ohjaajamme ryhmässä. Olen tosi onnellinen!
En ehtinyt kirjoittamaan muista kesän ajan harjoituksista, mutta pääsääntöisesti meillä meni hyvin. Vain yhdellä kerralla Vilho vaikutti kipeältä ja nilkutti joissakin liikkeissä tassuaan ja nosti lopulta säälittävästi jalkansa minun jalan päälle. Osoittautuikin, että siellä oli jokin kipeä nirhauma tassunpohjassa. Toiseksi viimeisellä kerralla oli hirvittävän kuuma ja silloin Vilho vaikutti vähän kärttyiseltä ja ei myöskään viihtynyt häkissäänkään turvassa yhtään. Oli ilmeisesti liian kuuma. Muutaman kerran menetimme minun kesälomien matkojen kanssa ja yksi kerta olikin videokerta kurssin ohjaajan kotona.Vain kaksi meistä kurssille osallistuneista kymmenestä koirakosta jaksoi kurssin loppuun asti ja jatkaa vielä jatkokurssilla.
Kurssiin olisi kuulunut ensimmäinen esiintyminen Kennelkerhon 20v tapahtumassa, mutta silloin olin matkoilla Islannissa. Minulla ei ole mitään epäilystäkään, että etteikö me oltaisi voitu harjoitellulla koreografialla mennä esiintymään.
Satoi tai paistoi, me oltiin Vilhon kanssa koiratanssitreeneissä paikalla! :)
Vilho's canine freestyle course went unexpectally well! Vilho burst to barking mode only few times and was not stressed at all! I felt like a million dollars. :D
Ei se koiratanssikurssi ollut katastrofi! Jee! Vilho ryntäsi haukkumaan hihnan päähän vain ehkä noin kolme kertaa. Se ei stressaantunut juuri ollenkaan. Tehdessään se ei haukkunut juuri ollenkaan. Vain muutamia haukahduksia. Sen silmät ei alkaneet vilkkua eikä se läähättänyt stressaantuneesti. Eikä se autoon mennessäkään ärhennellyt Jampalle tai tehnyt sitä kotonakaan. Täytyy sanoa, että olen onnellinen ja iloinen! Tämä on vain nyt yksi ensimmäinen kerta, muutoshan voi tulla jo heti ensi kerralla, mutta aion tästä kerrasta nyt iloita koko rahan edestä.
Olin varustautunut Vilhon kanssa häkillä treeneihin. Aina, kun kurssin kouluttaja puhui, laitoin Vilhon talteen häkkiin. Häkin ovi oli auki, mutta se tarjosi hyvin myös Vilhon stressisuojan lisäksi varjoa kuumassa iltapäivässä. Vilho välillä rentoutui häkissään niin, että kävi jopa makaamaan. Aika mahtavaa tuollaiselta hermokimpulta, joka ei olisi ennen pystynyt rauhoittumaan häkissä treenikentällä mitenkään.
En vielä uskaltanut luottaa Vilhoon täysin, joten pidin sitä enimmäkseen treenien ajan liinassa. En voi olla varma, että lähteekö se jonkun toisen koiran luo katsomaan, jos sitä ahdistaa se koira. Yhtään kertaa se ei tosin näyttänyt olevan lähdössä minnekään.
Kurssilla harjoiteltiin koiratanssin perusliikkeitä. Niitä tuli tunnin aikana peräti kymmenen enkä edes muista kaikkia. Sen muistan, että valtaosa niistä oli minulle ja Vilholle tuttuja. Muutamassa liikkeessä meillä on jo alku, mutta meidän tarvitsee vielä vahvistaa lisää käytöstä. Itse päätin ottaa harjoitusohjelmaa tälle viikolle kaksi. Toinen on minun kiertäminen vastapäivään, myötäpäivään Vilho jo osaakin ja toinen on tassujen laittaminen polven päälle. Nyt Vilho osaa jo laittaa tassut kädelleni, joten yritän varmaan käyttää kättäni apuna targettina. Ensi viikolla ei ole treenejä, joten jos olen oikeina innostunut, saatan treenata pari muutakin temppua ensi viikolla.
Koska muutama koira ahdisti Vilhoa, niin keskityimme väliajat harjoittelemaan LAT-peliä ja aina vain rauhallisempaa käytöstä. En siis ottanut suunnittelemaani sarjaa ollenkaan tällä kertaa.
Ohjaaja vaikutti oikein mukavalta, eikä sanonut mitään pahaa kenestäkään koirakosta. Kehuskeli vain kaikkien suorituksia. Fiksu liike treenin alussa oli ottaa mahdollisimman monta liikettä ja vasta sitten esittelimme kaikki itsemme. Koirat ehtivät saada pahimmat höyryt pois ja olivat esittelyn aikana aika rauhallisia. Ja Vilhokin oli aika nätisti häkissään koko esittelyn ajan. Mitä nyt välillä kurkisteli ovesta ulos. Pitää harjoitella häkkileikkejäkin siis vielä.
Tomorrow we start canine a freestyle course with Vilho. I'm really exited and I have already started to gather a small routine. Here is me speculating what is going to happen in the course tomorrow and what I have already done for the course.
No niin huomenna koiraa suuri odotettu päivä. Minä ja Vilho mennään koiratanssikurssille. Superjännää!
Jännitysmomentteja on paljon. Vilho ei ole ollut 3 vuoteen missään yleisissä treeneissä. Miten paljon se stressaa toisista koirista? Meneekö Annalla hermo Vilhon haukkumiseen? Hermostuuko Vilho enemmän? Karkaako Vilho tekemään jotakin muuta, koska Annaa ärsyttää haukkuminen? Sairastuuko Vilho seuraavana päivänä, jos se on stressannut paljon? No jos kaikki ei mene hyvin, vaihtuu koira Jampaksi kurssin loppuajaksi. Olen yrittänyt valmistaa minua itseäni ja Vilhoa parhaalla mahdollisella tavalla kurssiin.
Olen jo valmistautunut kurssiin etsimällä kaikennäköisiä koiratanssiin liittyviä videoita ja ohjeita. Tässä yksi parhaista löytämistäni:
Olenkin tämän ohjeilla valinnut Vilholle kappaleen. Valitsin iloisen ja helposti hahmotettavissa olevan kappaleen. Kappaleessa on myös monta kertaa toistuva A-osa, joten ei tarvitse miettiä kuin kertaalleen sen sarja, niin voin toistaa sitä. Tässä kappale:
On vähän nopea, mutta eiköhän me selvitä. Eipähän tule ainakaan tylsää! :)
Tässä tein tuon edellisen ohjeen mukaisen mappauksen musiikkiin:
4/4 Alkusoitto - Neljätahtia alkusoittoa A - neljätahtia perussäettä (Kellä kulta, kellä onni...) + neljätahtia perussettiä = 8 tahtia A2 - kahdeksan tahtia tahti rummutusta B - kahdeksan tahtia A3 - kahdeksan tahtia (viimeinen tahti rummutusta) välisoitto-rummutusta - kolme tahtia B2 (A taustalla) - kahdeksan tahtia A1 -8 tahtia normia + 5 tahtia = 13 tahtia
Huom! A-loppuliike pitää olla toistettavissa Alkusoittoon ja välisoittoon jotain samaa liikettä
Opeteltiin jo eka askelsarja tähän. Tavoitteenani on opetella sarjat etukäteen, niin voi ottaa niitä sitten kentällä häiriössä ja vahvistaa Vilholle sarjaa. Sitten vain yhdistelen sarjat lopuksi tanssiksi. Tämä on nyt sitten perusaskelkuvio, jota alan käyttämään tuossa A-osan kohdassa, niin voin toistaa tätä.
Tässä mitä olen jo suunnitellut tuohon kappaleeseen:
Alkusoitto: Vilho eteen istumaan aloituksessa tahdit 1-4 musiikki alkaa "tydyllä" käteen kosketus vasemmalle ja pitkäkestoinen kosketus tahdit 1-4 "tydyllä" käteenkosketus oikealle ja pitkäkestoinen kosketus
A-osa Lähtee: Vilho perusasennossa vasemmalla puolella kaksi askelta eteenpäin, kolmannella käteenkoskeminen oikealla puolella ja Vilho hyppää samalla neljännellä minun käännös ja Vilho perusasentoon vasemmalle puolelle. kertaantuu toiseen suuntaan. Vilho jää oikealle puolelle Kolme askelta sivulle, neljännellä Vilho istumaan Anna peruuttaa askeleen, toisella kääntyy ja haaraan, Vilho kolmannella ja neljännellä haarojen väliin.
B-osa tulee vain kerran, joten siihen aion ottaa Vilholle kieppejä pujottelua. Ne saa Vilhon aina kiihtymään ja haukkumaan, joten haluan sen tekevän sitä vain vähän. :) Hakkumisesta kun menettää pisteitä. B-osaa en ole miettinyt vielä, enkä jatkoa A-osalle.
Olen vähän tällainen, että suunnittelen kyllä, mutta en sitten toteuta. Olen jo suunnitellut opettelevani tuota sarjaa vaikka kuinka pitkään, mutta tänään vasta sain pakotettua itseni siihen. Pidimme treenit Vilhon kanssa omassa pihassa. Aluksi harjoittelimme häkissä oloa Susan Garretin Crate Gamesin tyylin, koska aion pitää Vilhon häkissä väliajat. Treenaaminen meni hyvin ja sain Vilhon tekemään haukkumatta ja kiihtymättä. Häkki on siitäkin hyvä, että saan Vilhon sinne talteen siksi aikaa, kun minun itseni pitää mietiskellä.
Vilho pysyi haukkumatta, jos en sanonut sille mitään muuta kuin oikeita käskyjä. Jos sanoin jonkin muun sanan, haukkuminen alkoi heti. Pitää siis olla itse tarkkana ja tehdä vain sarja ja sitten heti häkkiin talteen, niin ei tule turhaa ääntelyä.
Harjoittelimme peruskuviota A-osaan. Eli Vilho perusasennossa vasemmalla puolella kaksi askelta eteenpäin, kolmannella käteenkoskeminen oikealla puolella ja Vilho hyppää samalla neljännellä minun käännös ja Vilho perusasentoon vasemmalle puolelle. kertaantuu toiseen suuntaan. Tätä treenaamme huomennakin kurssilla + tietty sitä mitä siellä opetetaan ja ennen kaikkea rauhoittumista.
Name|Nimi: Vilho Breed|Rotu: SWD|perro Gender|Sukupuoli: Male|Uros Born|Syntynyt: 13.9.2003, Keuruu Breeder|Kasvattaja: Leena Ruoranen Link to the pedigree|KoiratNet
JAMPPA
Name|Nimi: Concurrido Jarro "Jamppa" Breed|Rotu: SWD|perro Gender|Sukupuoli: Male|Uros Born|Syntynyt: 26.3.2006, Halkia Breeder|Kasvattaja: Sanna Kobylin, Concurrido Link to the pedigree|KoiratNet
Jutut muuttavat
-
Kohti uusia kirjoitteluja!
Jampan blogi oli perustettu kertomaan juttuja Jampan treeneistä ja Jampan
elämästä. Valitettavasti blogin toinen kirjoittaja, ...
Uusi vuosi ja uusi asumus
-
Tupsu-Elvis muutti
Tupsu-Elvis muutti asumusta isompaan häkkiin. Viime aikoina Tupsu-Elvis on
liikuskellut vähämmän pois häkistään. Ilmeisesti kaihi on ...
Vilho ei enää treenaa agia
-
Vilhon agitreenien blogi ei olekaan päivittynyt viimeisiin aikoihin. Vilho
joutui lopettamaan harrastuksensa, koska Vilholla todettiin keväällä 2008
krooni...
Karavaani matkasi talviteloille
-
Asuntovaunu matkusti Juvalle mökille viettämään autokatokseen talvea. Uudet
retket ensi kesänä.
Matkaa kertyi n. 150 km – noin 2 h
Näytä suurempi kartta
Course III - Chaining - Day 4
-
Today I started with red light discrimination. I thought that my chickens
would be very hungry and acting like Border Collies again so I wanted to
have the...
Artemis launch
-
Colorado Plays A Critical Role In Nasa S Artemis Mission 1 Launch Which Has
Been Delayed Colorado Public Radio
Artemis I Mission Nasa Targeting Novemb...
Periksi ei anneta ja mihinkään ei muuteta
-
Vuodatus-blogeille tapahtui luonnonkatastrofi kesäkuussa, kun salama iski
suoraan blogien suureen sydämeen.
Kuukauden elvytysten jälkeen elon merkkejä ...
MYÖ OLLAAN MUUTETTU!!
-
Hei tyypit, me mentiinkin blogspottiin. :) Eli kirmatkaahan perässä ja
päivittäkää linkkilistoillennekin uusi osoite: http://aatukira.blogspot.com/
Uusi vuosi, uusia snautsereita...
-
Palaamme päivitystauolta tärkeitä uutisia tuomaan. Lola Lollisti vietti
tammikuun alussa lemmenlomaa Vinski-herran (Tacillan Vincitore) seurassa.
Loman s...
Pepen kesäleikit
-
Pitkästä aikaa muutama kuva tänne blogiin.
Pepe on saanut hienon uima-altaan, ja siinä oli pojan kiva polskutella
viime kesän helteillä.
Sira 9vk
-
Siralla takana pari päivää yksin kotona ja kaikki on mennyt hyvin. Kotona
oleminen on ollut hyvin pitkälti samanlaista kuin Ellin kanssakin.
Omistajia on n...
22.7.2010 MM-karsinnat
-
Meidän ja minun ensimmäiset karsinnat takana päin, ja vaikka sunnuntaille
ei pästykkään, olen kyllä ihan tyytyväinen. Fiilis oli hyvä, keskittyminen
ihan...